Koulutusasiat

Asikkalan Pursiseuran koulutuskartoitus 2020

APS:n hallitus haluaa selvittää seuran jäsenten veneilykoulutuksen ja -osaamisen nykytilannetta sekä kiinnostusta osallistua seuran järjestämään koulutukseen.

Koulutustapahtumat ajoittuisivat arki-iltoihin ja viikonloppuihin sekä purjehduskaudelle että talvitelakointikaudelle. Koulutuspaikkoina olisivat luonnollisesti Pirttisaaren tukikohta ja muut erikseen sovittavat paikat.

Pääosa seuran omasta koulutuksesta toteutetaan lyhyinä teemailtoina/tietoiskuina, ainakin alkuvaiheessa.  

Mikäli seuran jäsenistössä on veneilijöitä, jotka ovat kiinnostuneita hankkimaan kansainvälisen huviveneenkuljettajan lupakirjan (KVHV-lupakirja), on myös siihen mahdollisuus. Mitä KVHV-lupakirjaan kultakin veneilijältä vaaditaan, riippuu aiemmasta koulutuksesta ja osaamisesta.

Kartoitus järjestetään kesän 2020 aikana. Jäseniä pyydetään vastaamaan kartoitukseen 31.7.2020 mennessä joko Lyyti-järjestelmällä (linkki lähetetty jäsenille sähköpostilla 31.5. klo 09.12) tai kirjallisesti (postijakelu), vaikka halukkuutta henkilökohtaiseen osaamisenkehittämiseen ei ehkä nyt olisikaan. 

Kari Melanen

Pirttisaaren Pursitupaan toimitettu uusia kirjoja - MUKAVIA LUKUHETKIÄ!

  • Purjehdustaidot-kirja (2017),
  • Navigointi 1: Itämeri ja järvet (2017),
  • Navigointi 2: Vuorovesi ja Välimeri (2018),
  • Rannikkolaivurin VHF-radioliikenneopas (2012),
  • MeriVHF-radiopuhelin (Suomen Navigoinnin opettajat, 2018),
  • CEVNI-opaskirja (Euroopan sisävesiliikenteen säännöstö, 2016),
  • Vesilläliikkujan sääopas (Ilmatieteen laitos, 2013),
  • Veneilijän lippukirja (SPV, 2019),
  • Eroon näkistä ilman myrkkymaalia (TUKES, 2019)
  • Veneilija ja ympäristö

PS:. ÄLÄ VIE KIRJOJA SAARESTA POIS - KIITOS.

Huviveneiden yhteentörmäys Airiston selällä 3.8.2019 (ote)

Airiston selällä tapahtui 3.8.2019 huviveneiden yhteentörmäys, jonka seurauksena pienemmässä veneessä olleista kuudesta henkilöstä kaksi menehtyi, yksi sai jatkohoitoa vaativan vamman, kaksi lieviä vammoja ja yksi selvisi ilman fyysisiä vammoja. Isommassa veneessä oli kaksi henkilöä, jotka säilyivät ilman fyysisiä vammoja. Isompi vene oli 15 metrinen moottorivene ja pienempi vene 8 metrinen moottoripurjevene, joka onnettomuushetkellä kulki konevoimalla. Molempien veneiden päälliköillä oli pitkä veneilykokemus.

Yhteentörmäys tapahtui väylien risteyskohdassa Seilin saaren pohjoispuolella. Isompi vene lähestyi pienempää venettä takavasemmalta. Veneiden keskinäinen suuntima pysyi lähes samana etäisyyden vähetessä. Isomman veneen nopeus oli noin 23 solmua (42 km/h) ja pienemmän veneen 5,5 solmua (10 km/h). Isommassa veneessä ei havaittu pienempää venettä ennen kuin törmäys oli väistämätön. Pienemmässä veneessä ei ollut tunnistettu yhteentörmäämisvaaran kehittymistä. Isomman veneen päällikön viime hetken väistöyrityksistä huolimatta isompi vene törmäsi pienemmän veneen vasempaan laitaan nousten sen päälle. Isomman veneen keula luisui lopuksi pienemmän veneen perän kautta veteen.

Liikenne alueella oli vähäistä ja olosuhteet hyvät, jolloin veneissä ei syntynyt erityistä tarvetta tehostaa tähystämistä. Näkyvyys oli hyvä, mutta etäältä katsottuna molemmat veneet sulautuivat värityksensä vuoksi taustamaisemaan. Muuttumattoman suuntiman vuoksi veneet näyttivät pysyvän jokseenkin paikallaan toistensa näkökentässä, jolloin liikkumattomalta vaikuttavan kohteen havaitseminen on vaikeaa. Siihen ei helposti kiinnitä huomiota kohteen ollessa kaukana ja näkyessä pienenä. Kohde voi pysyä myös pitkiä aikoja esimerkiksi veneen rakenteiden aiheuttamien katveiden takana. Vaikka kohde havaittaisiin, sen kulkusuunnan ja nopeuden arviointi voi olla vaikeaa ilman teknisiä apuvälineitä. Mahdollisen yhteentörmäämisvaaran havaitsemiseksi ja arvioimiseksi on tehtävä aktiivisia toimenpiteitä riittävän ajoissa. Tilannetta on seurattava ja tarkkailtava veneiden keskinäisen suuntiman ja etäisyyden muutosta.

Merenkulun säännöissä, ohjeissa ja turvallisuustyössä korostetaan tähystyksen merkitystä ja yhteentörmäämisvaaran tunnistamista. Muuttumaton suuntima ja vähenevä etäisyys muodostavat vaaratilanteen, joka lisää havaintovirheen mahdollisuutta. Vastaavissa tilanteissa on tapahtunut useita vesiliikenneonnettomuuksia myös kokeneille veneilijöille ilman erityistä piittaamattomuutta tai varomattomuutta. Ilmiö tunnetaan riskitekijänä myös muissa liikennemuodoissa.

Tutkinnan perusteella Onnettomuuskeskus suosittaa, että

• Liikenne- ja viestintävirasto yhdessä veneilyjärjestöjen kanssa nostavat esille muuttumattoman suuntiman ja vähenevän etäisyyden ongelman ja yhteentörmäämisvaaran arvioinnin käytännön keinot osana veneilijöille tarjottavaa koulutusta ja ohjeistusta

• Liikenne- ja viestintävirasto kiinnittää huviveneilyn koulutusohjelmien auditoinnissa huomiota tähystyksen ja sen käytännön keinojen opetukseen.

• Sisäministeriö varmistaa, että hätäkeskuksessa vastaanotetun meripelastustehtävän siirtäminen hätäkeskuksesta meripelastuskeskukseen sujuu viiveettä ja katkoksitta.

Kuva (alla): VTS-tutka- ja karttatietojen avulla tehty tarkastelu veneiden kurssien suhteesta. Veneiden keskinäinen suuntima on pysynyt samana lähestymistilanteessa. Yhteentörmäämisvaaran katsotaan olevan olemassa, jollei kompassisuuntima lähestyttävään alukseen huomattavasti muutu. Kuvan mittayksikkö mpk, meripeninkulma = 1,852 km.

Solmuharjoittelutaso Pirttisaareen


Viikolla 29 toimitetaan APS:n solmuharjoittelutaso ja solmuohjeet Pirttisaaren Pursitupaan.  

Tasolla on harjoittelupaikat neljälle henkilölle. 

Tarkoituksena on harjoitella mm. seuraavia solmuja:

1.       Paalusolmu

2.       Kaksinkertainen paalusolmu

3.       Jalussolmu (köysien yhteensitomissolmu)

4.       Köysi knaapiin

5.       Kahdeksikko

6.       Silmukkakahdeksikko

7.       Vyyhti

8.       Siansorkka (kuvassa "kaidevaijeriin" solmittuna)

9.       Ulkosorkka

10.   Kalastajan sorkka

11.   Varmistettu ulkosorkka

12.   Merimiessolmu

Saa käyttää vapaasti.